Sima – vapun perinteinen juoma

Sima on käyttämällä valmistettava juoma, joka kuuluu Suomessa erityisesti vappuun. Kun kevät kääntyy kesäksi, moni ryhtyy keittämään simaa kotona, ja rusinoiden nousua pullon pintaan seurataan tarkasti. Tässä artikkelissa kerromme, mistä sima on peräisin, mistä raaka-aineista se tehdään, miten se valmistetaan ja miten hunajaviinistä tuli suomalaisen vapun juhlajuoma.

Hunajaviinistä kesäjuomaksi

Sima perustuu hunajaviiniin, jota Suomessa on vanhastaan kutsuttu simaksi. Englanninkielisen Wikipedian mukaan hunajaviini eli mead on mahdollisesti vanhin alkoholijuoma: se valmistetaan käyttämällä hunajaa ja vettä, ja joskus mukaan lisätään hedelmiä, mausteita, viljaa tai humalaa. Hunajaviinin alkoholipitoisuus vaihtelee noin 3,5 prosentista yli 20 prosenttiin. Pohjois-Kiinasta on löydetty ainakin vuodelta 7000 eaa. peräisin olevia saviastioita, joissa on hunajan, riisin ja käymisen jälkiä. Hunajaviinillä on ollut sijansa myös mytologiassa: pohjoismaisessa mytologiassa runouden sima teki juojastaan runoilijan tai oppineen.

Suomalainen sima on kuitenkin erilaista kuin vahva hunajaviini. Siinä on vähemmän alkoholia, useimmiten ei juuri lainkaan, ja hunajan sijaan siihen käytetään yleensä sokeria. Sima valmistuu muutamassa päivässä tai viikossa.

Siman raaka-aineet

Siman perinteisiä raaka-aineita ovat veden lisäksi sitruuna, sokeri, hiiva ja rusinat. Ennen kuin sokeria oli Suomessa saatavilla, simaan käytettiin hunajaa. Lisäksi simaan voi käyttää monenlaisia marjoja, yrttejä, luonnonkukkia ja mausteita.

Sokerin valinta vaikuttaa makuun ja väriin. Valkoinen kidesokeri tuo esiin käytettyjen mausteiden maun, kun taas fariinisokeri, täysruokosokeri ja intiaanisokeri ovat voimakkaamman makuisia ja antavat juomalle väriä. Makeuttajana voi käyttää myös hunajaa ja erilaisia siirappeja. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee, että nykyään simaan käytetään usein fariinisokeria hunajan sijaan ja että simaa tarjoillaan usein sitruunan hedelmälihan ja kuoren kanssa.

Näin sima valmistetaan

Perinteinen valmistus etenee seuraavasti:

1. Vesi kiehautetaan, siihen sekoitetaan raaka-aineet ja juoma kaadetaan sammioon.
2. Kun juoma on jäähtynyt noin 42-asteiseksi, joukkoon ripotellaan hiiva.
3. Juoma peitetään esimerkiksi puuvillakankaalla ja sen annetaan käydä huoneenlämmössä vuorokauden ajan.
4. Sen jälkeen juoma siivilöidään ja pullotetaan. Jokaisen pullon pohjalle pudotetaan pari rusinaa.
5. Kun rusinat muutaman päivän kuluttua nousevat pintaan, sima on valmista.

Rusinoilla on tärkeä tehtävä: jälkikäymisen aikana ne lisäävät hiivan käytettävissä olevan sokerin määrää, ja kun sokeri on kulunut, ne nousevat pintaan merkiksi juoman valmistumisesta. Viileässä käyminen kestää noin viikon. Huoneenlämmössä sima valmistuu nopeammin, mutta viileässä sen mausta tulee pirteämpi.

Kuinka paljon simassa on alkoholia?

Käymisen aikana simaan muodostuu hiukan alkoholia. Kotisiman alkoholipitoisuus vaihtelee paljon valmistustavan ja olosuhteiden mukaan, eivätkä kaikki asiantuntijat pidä suotavana siman antamista pienille lapsille. Kaupan simoissa alkoholipitoisuus on merkitty pakkaukseen, mutta kotona tehdyn juoman vahvuutta ei voi tietää tarkasti.

Siman historia Suomessa

Hunajaviinin kaltaista vahvaa simaa tuotiin Suomeen 1500-luvulla Lyypekistä ja Riiasta. Se oli tuolloin viinin jälkeen suosituin tuontijuoma. Turussa simakauppaan vaikutti kauppiaanrouva ja laivanvarustaja Valpuri Innamaa, jonka laivoilla simaa kuljetettiin Itämeren satamien välillä. Kuningas Kustaa Vaasan kerrotaan pitäneen simasta kovasti, ja Olaus Magnuksen vuonna 1555 ilmestyneessä Pohjoisten kansojen historiassa on piirros simaa tai hunajaolutta nauttineesta sammuneesta miehestä.

1700-luvulle tultaessa siman alkoholipitoisuus aleni selvästi, ja sitä alettiin valmistaa virkistäväksi kesäjuomaksi. Sitä joivat lähinnä varakkaat ja aateliset, koska vain heillä oli varaa hunajaan, sitruunaan ja hiivaan. Simaa tehtiin ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjan ohjeilla ja tarjoiltiin esimerkiksi pappiloiden vappukesteissä.

Työväellä alkoi olla varaa simantekoon 1800-luvulla, kun hunaja voitiin korvata sokerilla ja raaka-aineiden saatavuus parani. 1900-luvulla simasta tuli koko kansan kesäjuoma. Siihen vaikuttivat myös vuosien 1919–1932 kieltolaki ja sitä seurannut raittiusliike, joka kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan. Myöhemmin sima yhdistettiin työväenliikkeeseen, ja siitä tuli vapun juhlajuoma.

Siman sukulaiset maailmalla

Hunajaviinejä tunnetaan ympäri maailmaa. Mausteilla maustettua hunajaviiniä kutsutaan englanniksi nimellä metheglin ja hedelmiä sisältävää nimellä melomel. Etiopiassa juodaan yleensä kotitekoista tej-juomaa, jota maustetaan humalan kaltaisella gesho-kasvilla. Keniassa muratina-niminen hunajajuoma kuuluu moniin uskonnollisiin ja yhteisöllisiin juhliin. Puolassa ja Irlannissa hunajaviini on ollut osa ruokaperinnettä yli tuhannen vuoden ajan. Suomalainen vapun sima on siis yksi haara hyvin vanhasta ja laajalle levinneestä juomaperinteestä.

Sokerina voi käyttää esimerkiksi kidesokeria, fariinisokeria tai täysruokosokeria: kidesokeri tuo mausteet esiin, muut antavat juomalle väriä.

Lähteet

• Sima – Wikipedia
• Mead – Wikipedia (en)